Tervetuloa kotisivuilleni!


Olen 24-vuotias kauppatieteiden opiskelija, Kemin kaupunginvaltuutettu ja Lapin Kokoomusnuorten puheenjohtaja.

Liityin kokoomukseen vuoden 2019 loppupuolella. Rinteen-Marinin hallitus oli noussut tuon vuoden alussa valtaan, eikä tuon hallituksen uhkarohkea asenne julkisen talouden hoitoon miellyttänyt.

En lähtenyt politiikkaan politiikan, vaan ihmisten vuoksi. Haluaisin elää sellaisessa Suomessa joka voi huolehtia ihmisistä, eläimistä ja ympäristöstä. Tämä kaikki edellyttää myös kestävää taloudenhoitoa. Rahat eivät ole lainassa menneiltä, vaan tulevilta sukupolvilta.

Miten hyvä yhteiskunta rakennetaan?

Lisää rahaa

Raha on vain rahaa, mutta hyvinvointivaltion palvelut, kuten terveydenhuolto, koulutus, maanpuolustus ja poliisi maksetaan riihikuivalla rahalla. Vaikka olisi kuinka hyvä tahto ja arvot taustalla, ilman rahaa palveluita ei pysty järjestämään.

Ajattelen niin, että toisten rahoja käytettäessä pitää olla varovaisempi kuin oman lompakon kanssa. Julkisten varojen ohjaaminen paikkaan tai toiseen tulee olla tarkkaa ja perusteltua. En hyväksy palkkiovirkoja kavereille, tuhlausta ja tehottomuutta. Yrityksistä olisi syytä ottaa oppia siihen, miten saadaan enemmän aikaisemmin vähemmällä. Jos veronmaksajan diili maksetulle veroeurolle paranee, se on kaikkien etu!

Mielenterveysongelmat kuntoon

Liian monet uupuvat. Suomalaisten fyysinen terveys on vuosikymmenten aikana parantunut, mutta mielenterveyden ongelmat ovat yleistyneet.
OECD:n arvion mukaan mt-ongelmien kustannukset ovat n. 11 miljardia euroa vuodessa. Se on noin 20% valtion budjetista.

On mietittävä, mitkä tekijät aiheuttavat ihmisille ahdistusta, ja miten sitä voisi ennaltaehkäistä? Uskon, että vapaa-ajan tekemisellä on iso vaikutus. Erilaiset harrastukset esimerkiksi liikunnan tai järjestötoiminnan parissa ovat erinomainen tapa saada elämään vaihtelevuutta ja sisältöä. Mielestäni jokaisella ihmisellä pitäisi olla yksi harrastus, jossa ajatuksia saisi säännöllisesti.

Tuottavuuskasvua

Talouskasvu tulee nojaamaan tulevaisuudessa yhä enemmän ympäristöneutraaliin kuluttamiseen. Siksi talouskasvun ideologinen vastustaminen ei ole järkevää – esimerkiksi hierojalla käyminen kasvattaa bruttokansantuotetta, luo työtä ja hyvinvointia, mutta ei aiheuta päästöjä. Itse uskon, että ihmisten hyvinvointi paranee todellisuudessa enemmän palveluiden kuluttamisen parissa, kuin tavaroiden hankkimisella. Palveluiden kautta suomalaiset voivat myös hankkia arkeensa helpotuksen hetkiä, joka palvelee kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointia ja tuo työpaikkoja palvelualoille.

Tuottavuuskehitys on paras tapa saada kasvua aikaan. Voisi oikeastaan sanoa, että se on kasvun ydin. Suomessa on paljon korkeampi BKT kuin vuosikymmeniä sitten, mutta se ei johdu siitä, että tekisimme pitkää päivää, paljon enemmän töitä ja raataisimme niska limassa. Se johtuu tuottavuuden kasvusta, jolloin saamme enemmän aikaan pienemmällä panoksella. Tällainen talouskasvu on yleensä myös vihreämpää, kun luonnonvaroja ei tarvitse uhrata yhtä paljon erilaisten tuotteiden valmistamiseksi.

Tuottavuuskasvun saamiseksi Suomessa pitäisi panostaa enemmän huippulaadukkaaseen opetukseen, sekä TKI-panostuksilla uusiin innovaatioihin. Tutkimus- ja tuotekehitys auttavat löytämään uusia innovaatioita, jotka voivat olla mullistavia omalla toimialallaan. TKI-menot ovat Nokian huippuvuosien jälkeen laskeneet, kuten myös elintasomme verrattuna muihin maihin. Tarvitsisimme Suomeen uusia Nokian kaltaisia huippuyhtiöitä, joiden tuloksenteko heijastuu koko kansantalouteen positiivisesti. Emme voi kuitenkaan enää tehdä sitä virhettä, että annamme miltei koko kansantalouden nojata vain yhden yhtiön tuloksentekokykyyn.

Nostetaan jalostusastetta

Meidän pitää itse valmistaa tuotteet mahdollisimman pitkälle. Jalostusasteen nousu tarkoittaa sitä, että tuotamme raaka-aineista tuotteita mahdollisimman pitkälle. Nyt ongelma on ollut se, että Suomesta haetaan raaka-ainetta (esimerkiksi sellua), ja sitä viedään ulkomaille tehtaisiin. Tämän jälkeen raaka-aineesta valmistetaan tuotteet, ja ne myydään ulkomailta kuluttajille sekä yrityksille. Tämä ei ole järkevää talouden, eikä varsinkaan ympäristön kannalta.

Olisi tärkeää, että kilpailukykymme kannustaisi yrityksiä valmistamaan tuotteet mahdollisimman pitkälle Suomessa. Se tuo meille valtavasti lisää työpaikkoja teollisuuteen, verotuloja, sekä pienentää ympäristön kuormitusta. Meidän pitäisi pienentää kokonaisvaltaisesti yritystoimintaan liittyviä kustannuksia, jotta kansainväliset yhtiöt hakeutuisivat Suomeen harjoittamaan liiketoimintaa. On selvää, että yritykset haluavat toimia sellaisessa ympäristössä jossa bisnes on kannattavaa, osaavaa työvoimaa on saatavilla, ja jossa myös muut perheenjäsenet viihtyvät.

Kevyempää verotusta kaikille

Annetaan ihmisille vaihtoehtoja sen sijaan, että poliitikot tekisivät valinnat heidän puolestaan. Valtion ydintehtävä on tuottaa lakisääteiset peruspalvelut, mutta muista asioista suomalaisten tulisi saada itse päättää. Jos palkasta tai eläkkeestä jäisi hieman enemmän käteen, olisi mahdollista elää omannäköisempää elämää – kerätä puskuria, säästää rahastoon, tai hankkia arkeen mukavuutta ja helpotuksen hetkiä. Tämä on tavallista monissa Euroopan maissa – Suomessa vain varakkailla.

Verotusta tulee keventää kaikissa tuloluokissa, jotta verotuksen progressio ei jyrkkene. Eniten verotusta tulee keventää kuitenkin pienissä tuloluokissa, jolloin työn tekemisestä tulee myös kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa elämisestä. Se on inhimillisin tapa parantaa työnteon kannustavuutta.


Politiikka on joukkuelaji!